Tiivistelmä 13.11.2008 Pääkaupunkiseudun Kilpirauhasyhdistyksen jäsenillassa pidetystä luennosta

Psykiatrian erikoislääkäri Johan Spoov

Kilpirauhassairaudet ja psyyke

Aivolisäkkeestä erittyvä kilpirauhasta stimuloiva hormoni (TSH) edistää tyroksiinin (T4) eritystä, joka puolestaan muuttuu aivoissa trijodotyroniiniksi (T3), joka yhdessä T4:n kanssa jarruttaa TSH:n eritystä pitäen TSH:n sopivalla tasolla. Normaali kilpirauhanen voi reagoida äkilliseen stressiin verenkierron tyroksiinin nousulla, pitkäaikainen stressi saattaa alentaa TSH:ta ja sitä kautta sekä T4- että T3-tasoja.

Tavallisin kilpirauhassairaus on krooninen kilpirauhastulehdus (autoimmuuni-tyreoidiitti), jota esiintyy noin 4%:lla väestöstä. Kilpirauhasen liikatoimintaa esiintyy noin 1%:lla väestöstä ja sen tavallisin aiheuttaja on Basedowin (Gravesin) tauti. Kilpirauhasen vajaatoimintaa esiintyy myös noin 1%:lla väestöstä ja sen tavallisimpia syitä ovat krooninen kilpirauhastulehdus ja kilpirauhassairauden hoitoon liittyvä vajaatoiminta. Masennussairaudet ja ahdistuneisuushäiriöt ovat väestössä kilpirauhassairauksia yleisempiä. Etenkin kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta jonkin verran myös liikatoiminta lisäävät edelleen masennuksen riskiä etenkin ensimmäisenä vuotena kilpirauhassairauden puhkeamisesta (Thomsen ym. 2005).

Kilpirauhasvasta-aineet ovat merkittävästi koholla noin 4%:lla väestöstä. Erään tutkimuksen mukaan peroksidaasi (TPO) -vasta-aineet voivat selvästi ennustaa masennuksen puhkeamista, melkein yhtä hyvin kuin aiempi masennus tai rahavaikeudet (Pop ym. 1998). Gravesin tautia potevilla oli TSH-reseptorin vasta-aineita enemmän, kun stressaavia elämäntapahtumia oli enemmän (Fukao ym. 2003). Eräässä potilastapauksessa rajatilapotilaan psykoosioireita (harha-aistimuksia ja/tai harhaluuloja) oli pidempiaikaisessa seurannassa enemmän kun tyroglobuliinivasta-aineita oli enemmän (Geracioti Jr ym. 2003).

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä potevilla potilailla, jotka eivät olleet koskaan saaneet litiumhoito, on tavallista useammin viitteitä kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai liikatoiminnasta (Valle ym. 1999). Potilailla, joilla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, liittyy kilpirauhasen vajaatoiminta litiumhoitoon, mutta peroksidaasivasta-aineet tuskin liittyvät litiumhoitoon (Kupka ym. 2002). Erään tutkimuksen mukaan peroksidaasivasta-aineet olivat koholla kaksisuuntaista mielialahäiriötä potevien potilaiden 12-21-vuotiailla tyttärillä. Joilla myös esiintyi kilpirauhasen vajaatoimintaa (Hillegers ym. 2007). Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä ja kilpirauhassairauksilla näyttää siis olevan selviä yhteyksiä ilman litiumhoitoakin.

Subkliinisella kilpirauhasen vajaatoiminnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa lisääntynyt TSH:n eritys kykenee nostamaan T4:n normaalialueelle. Oireena esiintyy muistivaikeutta, jopa enemmistöllä potilaista, mutta myös muita kilpirauhasen vajaatoiminnan psyykkisiä oireita, kuten väsymystä ja masentuneisuutta saattaa esiintyä (Jaeschke ym. 1996). Ehkä puolet näistä potilaista saa kilpirauhasen vajaatoiminnan muutaman vuoden (n. 8 vuoden) seurannassa. Muistivaikeudet näyttävät palautuvan hyvin tyroksiinihoidolla (Monzani ym. 1993, Baldini ym. 1997).

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa verenkierron TSH-tasot ja T4 ovat koholla. Keskittymis- ja muistivaikeuksien lisäksi oireina esiintyy yleisesti hitautta ja uupumusta, ja masennus on tavallisempaa kuin kilpirauhasen liikatoiminnassa. Myös lisääntynyttä ahdistuneisuutta ja vihamielisyyttä voi esiintyä (Denicoff ym., 1990) Potilaalle saattaa tilanteen pahetessa tulla jopa psykoottisia oireita (harha-ajatuksia, harha-aistimuksia). Verbaalisen muisti palautuu yleensä hyvin tyroksiinihoidolla, mutta kolmiulotteinen hahmottaminen (esim. piirrä kuutio -testi) voi jäädä vajaaksi (Osterweil ym. 1992).

Subkliinisessä kilpirauhasen liikatoiminnassa T4 pysyy normaalialueella kun TSH pitoisuus alenee. Toisin kuin spontaanissa subkliinisessä liikatoiminnassa, liiallisen T4-hoidon aiheuttamassa subkliinisessä liikatoiminnassa esiintyy usein unen pituuden selvää vähenemistä ja osalla potilaista jopa sydämentykytystä (Schlote ym. 1992).

Kilpirauhasen liikatoiminnassa verenkierron T4 on koholla vaikka TSH on alentunut. Potilaalla on tavallista suurempi ärsykeherkkyys: keskittymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä sekä kevyt ja lyhyt uni. Usein esiintyy myös ahdistusta ja heikkouden tunnetta. Tyroksiinihoito parantaa aivoperäisiä oireita (Whybrow ym. 1969) ja psyykkisiä (MMPI = Minnesota Multiphasic Personality Inventory) oireita MacCrimmon ym. 1979).

Monet tutkimukset osoittavat stressaavien tapahtumien lisääntyneen muutaman kuukauden aikana ennen Gravesin taudin puhkeamista (Winsa ym. 1991, Kung 1995, Jankovic ym. 1997). Tällaisia ovat avioriidat, työaikamuutokset ja yli kuukauden työttömyys (Jankovic ym. 1997), sekä huonontuneet työpaikan ihmissuhteet, vähentynyt uni ja elämänvaihe, jossa ei ole aikaa harrastuksille (Kung 1995). Eräässä tutkimuksessa ennustivat Gravesin tautiin uudelleen sairastumisen riskiä MMPI oireista luulotautisuus, vainoharhaisuus, depressio ja väsyminen (Fukao ym. 2003).

Tutkimus on paljastanut muutaman viime vuoden aikana kiinnostavia yhteyksiä kilpirauhassairauksien ja psyyken välillä. Onneksi hyvä kilpirauhassairauksien hoito parantaa selvästi psyykkisiä oireita. Kilpirauhasen häiriöitä poteva ei ole immuuni muista syistä johtuville psyykkisille oireille, mukaan lukien varsinaisille psykiatrisille häiriöille. Jos kaikki kilpirauhassairaan psyykkiset oireet tulkitsee kilpirauhas-sairaudesta johtuviksi, on vaarana, että potilas jää ilman psykiatrista diagnoosia ja siihen kuuluvaa hoitoa, esimerkiksi psykoterapiaa.

Takaisin etusivulle