|
Teksti on tiivistelmä silmätautien erikoislääkäri, ylilääkäri Sirkka-Liisa Rudangon yleisöluennosta Helsingin yliopiston Porthaniassa 16.03.2004. Tilaisuus oli Pääkaupunkiseudun Kilpirauhasyhdistyksen järjestämä. Paikalla oli 240 kuulijaa. Kilpirauhaspotilaan silmäoireet ja niiden hoitoKilpirauhasen sairauksissa voi kehittyä silmäkuoppien autoimmunologinen tulehdus, jolloin silmäkuopan kudokset ja silmälihakset turpoavat. Seurauksena on oftalmopatiaksi kutsuttu häiriö, johon liittyy toisinaan paljon silmävaivoja ja näkövaikeuksia. Alkuvaiheiden tulehdusoireisto kestää noin kolme vuotta, minkä jälkeen seuraa yleensä hiljainen arpeutumisvaihe, jolloin silmät ovat rauhalliset mutta silmäliikkeet rajoittuneet ja näkö eriasteisesti heikentynyt. Oftalmopatia liittyy 80-90%:ssa kilpirauhasen ylitoimintaan, ja merkitsevänä sitä esiintyy noin 30%:lla Gravesin tautia sairastavista, heistä 3-5%:lla vaikeana. Silmäoireisto voi kehittyä myös vajaatoiminnan ja hyvän hoitotasapainon yhteydessä. Naisilla häiriö on yleisempi kuin miehillä. Perintötekijöillä on vaikutusta oftalmopatian ilmaantumiseen. Kilpirauhaspotilaiden silmäoireille on tunnusomaista silmien työntyminen eteenpäin (eksoftalmus) silmäkuopassa syntyvän paineen vaikutuksesta. Muita tavallisia alkuvaiheen oireita ovat silmäluomien ja sidekalvojen turvotus ja tulehdus sekä silmien roskantunne, kirvely, vetisyys, valoarkuus, liikekipu, kuivuminen ja sarveiskalvojen pintahaavaumat. Myöhemmin ilmaantuvat luomirakojen leveneminen, avoluomet, luomien taakse vetäytyminen, silmälihasten vajaatoiminta, kaksoiskuvat ja jopa näön heikentyminen sarveiskalvoarpien sekä näköhermojen puristuksen ja verenkierron estymisen takia. Kilpirauhassairauden perushoito ei välttämättä vähennä silmäoireita lainkaan. Päinvastoin, radiojodi ja kilpirauhasleikkaus saattavat pahentaa niitä. On mahdollista, että kilpirauhashoidon aikana vapautuu vasta-aineita, jotka lisäävät silmäkuopan kudosten autoimmunologisia reaktioita. Lieviin silmäoireisiin riittävät silmien kostutus ja tulehdushoito sekä tummien silmälasien käyttö ulkona valoarkuuden takia. Kaksoiskuvien estämiseksi sovitetaan prismalaseja. Toisinaan kuivasilmäisyys voi kuitenkin olla erittäin ongelmallinen ja alentaa työkykyä. Vaikeiden silmäoireiden perushoito on muutaman kuukauden kestävä vahva kortisonikuuri joko yksin tai siklosporiiniin tai muuhun immunosupressiiviseen lääkkeeseen yhdistettynä. Erittäin vaikeissa tapauksissa turvaudutaan silmäkuopan sädehoitoon ja leikkauksiin. Dekompressioleikkauksella laajennetaan silmäkuoppaa, jolloin silmäkuopan paine ja näköhermon vaurioitumisvaarakin vähenevät. Muita leikkaushoitoja ovat luomiraon kavennus avoluomen takia, silmäluomien korjaukset ja karsastusleikkaukset kaksoiskuvien estämiseksi. Useimmiten kilpirauhaspotilaiden silmäoireet ovat lieviä ja rajoittuvat itsestään. Silmäluomien taaksepäin vetäytyminenkin paranee itsestään noin 50%:lla potilaista. Kuitenkin eksoftalmusta jää noin 70%:lle, silmälihasten vajaatoimintaa noin 50%:lle ja näköhermovaurio kehittyy noin 5%:lle potilaista. Hoitotulokset ovat jatkuvasti parantuneet, ja vaikeissakin tapauksissa onnistuminen on ollut 60%:n luokkaa. Silmienkin takia tulee pyrkiä hyvään kilpirauhastaudin hoitotasapainoon. Takaisin etusivulle |
Sirkka-Liisa Rudanko
Takaisin arkistoon