HYVÄ UNI

Mitä on hyvä uni?

Hyvä uni merkitsee meille jokaiselle eri asiaa. Jollekin hyvä uni on syvää ja katkeamatonta levon aikaa, joku matkailee toisessa ulottuvuudessa ja seurustelee omien uniensa kanssa. Uni mielletään ei-tietoisten prosessien tarpeelliseksi käyntiajaksi; moni kuvaa sitä uudistavaksi, palauttavaksi ja lataavaksi. Yhtä kaikki, useimmat meistä kokevat unen olevan arjen jaksamisen perusta. Hyvin levänneenä pinna pitää liikenteessä, asiat jaksaa nähdä oikeissa mittasuhteissa toisiinsa ja ärsytyskynnys pysyy korkealla. Keho ja mieli saavat lepoa; keskittymiskyky, muistaminen ja luovuus mahdollistuvat.

Tarvitsemme unta pysyäksemme hengissä. Unen puute laukaisee elimistössämme puolustusreaktion, jolla lienee osuutensa myös monien sairauksien syntyyn. Unella on etenkin aivojen toimintaa elvyttävä vaikutus. Varsinkin noin 90 min pituiset REM-unijaksot ovat elintärkeitä. REM-unen aikana aivomme käsittelevät opittuja tietoja, koodaavat ja järjestelevät päivän tapahtumia ja tallentavat tietoa muistiimme. REM-jaksot ovat tärkeitä myös mielenterveytemme kannalta.

Onko unen riittävyydellä väliä?

Unen riittämättömyydellä, univajeella on yllättävän monitahoisia seuraamuksia. KELAn tutkijat Markku T. Hyyppä ja Erkki Kronholm ovat laskeneet, että univaje aiheuttaa Suomessa vuosittain noin miljardin euron kustannukset, mm. tuottavuuden laskuna ja unenpuutteen aiheuttamina tapaturmina. Voimme varmasti aiheellisesti kysyä myös millaisissa ruumiin ja sielun voimissa monet yhteiskuntamme merkittävistä päätöksistä tehdään – yökausia kestävissä neuvotteluissa?

Univaje laskee suorituskykyä, heikentää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Muistitoiminnot heikkenevät, keskittymiskyky laskee, tarkkaavaisuushäiriöitä muistuttavia oireita esiintyy. Seurauksena ärtyneisyyttä, tapaturmia, poissaoloja töistä ja koulusta, sairastuvuutta ja hoidon tarvetta. Univaje ei siis voi olla näkymättä työn tekemisessä, työpaikan ihmissuhteissa ja työn tuottavuudessa.

Unenpuute vaikuttaa myös liikenteessä. Noin joka kymmenes kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista johtuu nukahtamisesta tai väsymyksestä. Tiesitkö, että yhden yön valvominen vastaa noin promillen humalatilaa? Kuinkahan monta unenpuutteen aiheuttamaa ”rattijuoppoa” liikenteessä päivittäin on itsensä ja toisten vaarana?

Tunnetko oman rytmisi?

Normaali yöuni koostuu noin viidestä 70-90 minuutin mittaisesta unijaksosta, joissa on kevyempiä ja syvempiä vaiheita. Erityisen tärkeitä ovat jo aiemmin mainitut REM-unijaksot, mutta REM-uneen pääsyä edeltää kuusi eri univaihetta, eli riittävän pitkä yhtäjaksoinen uni on tarpeen siihen pääsemiseksi. Niin monille tutut aamuyön heräilyt puolestaan verottavat juuri tätä kallisarvoista REM-unen osuutta.

Tunnetko oman unirytmisi? 90 minuutin unijaksot pystyy itsekin tunnistamaan. Mihin aikaan illasta väsymys painaa, milloin väsymys menee ohi? Kannattaa tarkkailla illan väsymysjaksoja ja huolehtia nukkumaan pääsystä väsymysjakson aikana, jos kärsii nukahtamisvaikeuksista. Oman univalverytmin määrittäminen onnistuu parhaiten lomalla, jolloin on mahdollista mennä nukkumaan, kun nukuttaa ja saa herätä omia aikojaan, kun on siihen valmis. Oman rytmin pitäisi löytyä parissa viikossa. Rytmin tunnistamisesta on apua myös normaalissa arjessa – tunnistaa unentarpeensa ja parhaan nukahtamisaikansa, osaa kenties antaa itselleen riittävästi lepoa.

Nyky-yhteiskunnassa on terveellistä kysyä myös kenen rytmi on oikea? Onko kaikkien aloitettava työt kahdeksalta ja revittävä sekä itsensä että päiväkoti- ja kouluikäiset lapsensa sängystä kesken parhaiden unien? Voisiko pimeään vuodenaikaan olla itselleen hieman lempeämpi? Kesän aamunvirkku saattaa talvisydännä ollakin varsinainen aamuntorkku. Milloin on paras oppimisaika, milloin olemme työssämme tehokkaimmillamme – olisivatko pienet siestat paikallaan meilläkin täällä pohjoisessa? Millaista rytmiä noudatetaan vanhainkodeissa, onko ihmisellä edes elämänsä ehtoopuolella oikeus levätä oman rytminsä mukaan vai määrittääkö tulos- ja tehokkuusajattelu vanhusten makuullepanonkin?

Monet omaa rytmiään noudattavat kokevat yöllä työskentelyn erityisen tehokkaaksi, ainakin silloin, kun se on vapaaehtoista. Yö koetaan luovemmaksi ja vapaammaksi, suorituksista vapaaksi ajaksi, jolloin on tilaa ajatella ja vähemmän kuormitusta.

Tunnistatko univarkaita?

Yhtä valvottavat kahvi, tee tai liian raskas iltasyöminen. Toinen pyörii unettomana, kun patja painaa, tyyny on sopimaton eikä peitekään tunnu hyvältä. Liikaa valoa tai väärät värit makuuhuoneessa voivat valvottaa. Jotakuta vaivaa kumppanin kuorsaus, toista yömyöhään kukkuvat murrosikäiset. Sänkyä jakamassa saattavat myös olla pesueen pienimmät ja kenties lemmikit, käännä siinä sitten rennosti kylkeä! Näihin ulkoisiin univarkaisiin voi kohtuullisella vaivannäöllä vaikuttaa unentulon helpottamiseksi. Villasukat jalkaan, tyynyostoksille tai vaikkapa perheen pelisääntökeskustelu käyntiin.

Mutta univarkaat voivat olla sisäisiäkin. Moni tunnistaa huolien, syyllisyyden, kiukun, surun ja ahdistuksen voiman unen syöjänä. Tekemättömät työt sitovat mielen iltayöstä ja herättävät taas aamuyöstä. Uudet kansantautimme: infoähky ja virikeylikuorma ovat tehokkaita väsyneenkin ihmisen univarkaita. Myös fyysiset vaivat voivat valvottaa. Mielenkiintoisia varkaita ovat myös uskomuksemme: ”minä olen niitä ihmisiä, jotka eivät saa nukuttua kylässä” vaikuttaa alitajuntaamme tehokkaana käskynä ”eipäs nukuta, kun ollaan kylässä”. Unettomuus tai univaikeudet voivat olla myös sosiaalisesti meille periytyneitä: onko lapsuudenkodissasi arvostettu nukkumista, annettu unirauhaa ja nähty levon kokonaisvaltainen merkitys?

Kotikonstein uneen

”Olet sitä mitä syöt” on kaikille tuttu lause, mutta se pitää paikkaansa myös muodossa ”unesi on sitä mitä syöt”. Unentuloa ja levollista unta voi edistää mm. huolehtimalla kehon emäs/happo –tasapainosta. Älä siis ole hapan! Vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät ovat pääsääntöisesti emäksisiä. Kokemus on osoittanut banaanin toimivaksi rauhoittajaksi ilta-aikaan. Happamuutta lisäävät esimerkiksi sokeri ja liha, mutta myös kiireen ja stressin sanotaan lisäävän kehon happamuutta. Ravitsemusasiantuntijat suosittelevat myös tryptofaania (ihmiselle välttämätön aminohappo) sisältäviä ruoka-aineita iltasyömiseksi: pähkinöitä, palkokasveja, täysjyväviljaa, hedelmiä, vihanneksia ja jogurttia.

Rituaalit ovat yhtä lailla tärkeitä meille aikuisille kuin lapsillekin. Luo itsellesi rauhallinen, toistuva iltarituaali, jolla virittelet mieltäsi ja kehoasi laskeutumaan kohti lepoa. Jos kärsit univaikeuksista, voit hakea apua erilaisista rentoutusmenetelmistä, mahdollisimman kuivasta iltalukemisesta tai vaikkapa hengitysharjoituksista. Mikä sopii mainiosti yhdelle, ei toimi toiselle ollenkaan. Siksi onkin tärkeää löytää juuri se itselle parhaiten toimiva mielenrauhoituskeino. Elämme arjessamme niin paljon päässä, ajatellen, pohtien, analysoiden, laskelmoiden, että saatamme aivan unohtaa kehomme tarjoamat mielenhallinnan keinot. Kokeile saisitko apua venyttelystä, kylvystä, lämpimästä suihkusta tai vaikkapa näkökulman muutoksesta: tyyny vaihteeksi jalkopäähän. Omaa aamuyön heräilyäni selätin kääntämällä kelloradion diginäytön seinään päin ja vakuuttamalla mielessäni herätyskellon herättävän minut varmasti sitten aikanaan.

Kannattaa pohtia myös kenen kanssa illalla painuu pehkuihin. Onko unta kanssasi tavoittelemassa yllättäen väentungos: porukkaa aina verokarhusta ikävään naapuriin ja pankinjohtaja kaupan päälle? Mielen hiljentämistä ja kierrosten laskemista kannattaa opetella, vaikkapa klassisen musiikin tuella. Tutkimusten mukaan Bach, Händel ja Mozart toimivat erityisen hyvin Nukkumatin apuna.

Kauniita unia!
Kirsi Virkkunen
Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen valmentaja, kiireenkesytysvalmentaja

www.fenixinspiration.fi

Takaisin arkistoon